31.10.2009

Otto muutti uuteen kotiin!

Otto (Sydänyön Daylight Dies, SBI b 21) muutti eilen uuteen kotiin! Nyt on enää Onni jäljellä Iidan ja Aapon lapsukaisista. Tälle herttaiselle kehräävälle pikkumiehelle on vielä koti hakusessa. :)

Ensi viikolla tulee Kuopion näyttelyn vahvarit. Tuomarijakoa odotellaan myös täällä innokkaasti. Meiltä Kuopion näyttelyyn lähtevät Elli (IC Lirukallion Cuumaa tuhkaa, SBI g), Nuppu (IC Sydänyön Arvokkain Aarre, SBI a), Misti (Sydänyön Ciccurancäccyrä, SBI f), Oona (Sydänyön Demonized, SBI b 21) ja Ossi (Sydänyön Dying In Your Arms, SBI b 21). Näyttely on Oonan ja Ossin ensimmäinen ja Mistin ensimmäinen avoimessa luokassa. :) Jännättävää siis riittää!

29.10.2009

Pennut viikon vanhoja!

Anskun pennut täyttivät eilen kokonaisen viikon. Pieninkin painaa jo yli 140 grammaa, joten hyvin ovat kasvaneet. Pojista ainakin Roni ja Remu ovat suklaita, Riku ja Rane ovat vaaleampia, joten niiden kohdalla on vielä epäselvyyttä siitä, olisivatko ne kuitenkin liloja. Toivotaan niin, koska olisi mukava saada lilanaamioitakin lisää. :)

Pikkuisilla ovat silmät jo aukeamassa. Pienin eli Roni ehti tässä asiassa ensimmäiseksi, sillä on molemmissa silmissä jo pieni rako. Isoimmat ovat toistaiseksi hitaimpia, saa nyt nähdä, kuka niistä ensimmäisenä silmänsä aukaisee.

Yksi pojista on alustavasti varattu. Varsinaisestihan emme näitä varaa, ennen kuin kasvavat vähän isommiksi, että niistä jotain jo näkeekin. Yksi pojista olisi mahdollista sijoittaa, joten jos se kiinnostaa, niin kannattaa ihmeessä kysellä lisää!

26.10.2009

Pentulaatikon ääreltä...

Anskun naperoilla on nyt ikää lähes 5 päivää. Iloksemme kaikki voivat todella hyvin ja painot ovat hienosti nousussa. Pieninkin napero painaa nyt yli 100 grammaa. Muutkin kissat ovat uskaltaneet olla ainakin hetken samassa huoneessa pikkupentujen kanssa. Nehän ovat kuitenkin hurjan pelottavia. ;)

Saa nähdä, millaisia riiviöitä noista naperoista kasvaa. Ovathan ne pienempiä kuin aiemmat pennut, juu, mutta vähän turhankin vilkkaita. Heti syntymäpäivänsä iltana joku pennuista jo kehräsi, kun yleensä on ehtinyt kulua muutama päivä, ennen kuin pentulaatikosta kuulee sitä nakutusta. Eikä mokomilla ollut ikää kuin pari päivää, kun yksi niistä (Remu) oli kiivennyt pentulaatikosta ylös ja (onneksi) kaiuttimen päälle! Siis mitä ihmeen neroja nämä oikein on? Ihan hirvittää ajatella, mitä tapahtuu, kun olkkariin lopultakin tulee verhot. Ihan varmasti nämä naperot ovat siellä kiipeilemässä heti, kun keksivät, miten tassuja käytetään ylöspäinsuuntautuvassa tarkoituksessa.

Siru the Sukkakauppias myy täällä jälleen alennuksella ihan käyttökelpoisia villasukkia, joten lienee parempi mennä korjaamaan omansa pois, ennen kuin joku nimeltä mainitsematon Hilla pääsee apajille.

24.10.2009

Pennut on nimetty!

Anskun pienet pojat ovat nyt saaneet viralliset ja lempinimet. Tämä on viides pentueemme, joten viralliset nimet alkavat nyt E:llä. Halusin saada näihin nimiin vähän tätä omaa murretta ja lisäksi nämä nimet sopivat mielestäni hyvin kissoille, jotka eivät ikinä tee mitään kiellettyä eivätkä ainakaan tiedä, miten esim. kukkamullat ovat päätyneet ruukusta lattialle. ;) Jokainen kissanomistaja varmasti tietää sen viattoman "en se mie ollu" -ilmeen.

Eli Anskun ja Andyn lapsoset ovat: Sydänyön En Muute Ollu Mie, "Roni", Sydänyön Elä Minnuu Kaho, "Riku", Sydänyön En Mie Vuan Tiiä, "Remu" ja Sydänyön Elä Miulta Kysy, "Rane". :) Ensimmäiset yksittäiskuvat pienokaisista löytyvät kotisivuiltamme.

22.10.2009

Anskun vauvat syntyivät!

Eilen (21.10.2009) meillä koettiin iloinen perhetapahtuma: Ansku (GIC Sydänyön Basecamper, SBI c) synnytti ensimmäisen pentueensa kaksi päivää ennen laskettua aikaa. Kolme kollia syntyi n. tunnin välein ja kaikki perätilassa, mutta Ansku hoiti homman hienosti. Sen jälkeen Ansku rauhoittui hoitamaan pentujaan oltuaan siihen asti hitusen levoton, emmekä muutenkaan uskoneet sen saavan enempiä pentuja, joten jätimme perheen omaan rauhaansa ja menimme katsomaan telkkaria. Kun sitten äitini tunnin päästä meni kurkkaamaan, mitä kissaperheelle kuuluu, pentuja olikin kolmen sijasta neljä. :D Ansku oli siis taas noin tunnin tauon jälkeen synnyttänyt vielä neljännenkin kollin. Lopputulos siis neljä pientä (syntymäpainot 66, 77, 81 ja 71 grammaa) mutta tomeraa kollia. Olemme n. 99-prosenttisen varmoja, että kyse on kolleista, sillä niillä on kyllä niin selkeät pallukat, että eipä ole moisia meillä ennen vastasyntyneillä nähty. ;) Pentujen isukki on CH Pässinpään Andy Catt, SBI b, tutummin Andy.

Pennut ovat pienimmät meillä syntyneet pennut, mutta iloksemme jokainen niistä oli nostanut painoaan yön aikana. Syntymäpainoltaan pienin pentu painoi aamulla 75 grammaa, eli tissille ovat kyllä löytäneet tiensä! :) Ansku on äitinsä Ellin tapaan sellainen äiti, joka kyllä hoitaa lapsensa huolella, mutta heti alusta asti haluaa välillä olla myös omilla teillään, kun pennut nukkuvat. ;) Mitäpä sitä turhia hössöttämään.

Muut kissat olisivat kovasti halunneet eilen tulla synnytysavuksi ja tänään ne ovat jo saaneet käydä haistelemassa pentuja kaukaa. Ansku ei ole ollut muista kissoista eikä koiristakaan moksiskaan. Onni ja Ottokin kävivät ihmettelemässä pentuja punnituksen yhteydessä. Ainakaan isompia poikia eivät pienemmät pelottaneet, mutta ehkä ne eivät oikein ymmärtäneet, mitä tuollaiset rääpäleet oikein ovat.

18.10.2009

Otto löysi kodin!

Ottoa (Sydänyön Daylight Dies, SBI b 21) kävi tänään katsomassa ostajaehdokas ja herra muuttaa sitten kuun vaihteessa omaan kotiin. :) Otto on ainakin alkuun omistajansa ainoa kissa ja saa sitten ainakin kaipaamaansa huomiota. Nyt on siis Aapelin ja Iidan pennuista enää Onni (Sydänyön Death Can Dance, SBI c 21) omaa kotia vailla.

17.10.2009

Oona ja Ossi muuttivat!

Tänään Oona (Sydänyön Demonized, SBI b 21) ja Ossi (Sydänyön Dying In Your Arms, SBI b 21) muuttivat uusiin koteihinsa. Oona Joensuuhun Kiivi-kissan kaveriksi ja Ossi Ylämyllylle lapsiperheeseen. Pikkuisia on ikävä, mutta ne saivat todella ihanat kodit, mistä olemme todella iloisia. :) Ja ainakin perhe mahtuu nyt paremmin kiipeilypuun pataan, kun siellä on kaksi pentua vähemmän. ;)

Oona ainakin suuntaa kanssamme näyttelyihin ensi kuussa. ISROKin Kuopion näyttelyyn olemme siis tulossa 14. ja 15.11.2009 kokoonpanolla IC Lirukallion Cuumaa tuhkaa, SBI g, IC Sydänyön Arvokkain Aarre, SBI a, Sydänyön Ciccurancäccyrä SBI f, Sydänyön Demonized SBI b 21 ja mahdollisesti myös Sydänyön Dying In Your Arms SBI b 21. Tytöt ovat kaikki paikalla koko viikonlopun, Ossi vain lauantain, jos se tulee mukaan.

Ansku on paisunut ja pennut liikkuvat ahkerasti. Veikkauksemme on, että Ansku saa 2-3 pentua. Toivottavasti tulee tyttöjä! :) Ainakin se yksi kaivattu. ;)


16.10.2009

Jos sitä vaikka aloittaisi...

Onhan se käynyt mielessä. Blogin kirjoittaminen. En mie ite, mutta kissat. Niillä on asiaa ja jonkun täytyy toimia tulkkina, kun eivät nuo meidän otukset ainakaan oikein hallitse kymmensormijärjestelmää.

Iida ja Aapeli saivat neljä ihanaa birmapalleroa heinäkuussa, ja nyt ne ovat jo niin isoja, että kaksi niistä lähtee huomenna maailmalle. Oona (suklaatabby) ja Ossi (suklaatabby myöskin) muuttavat huomenna sijoituskoteihinsa. Oonan kanssa ainakin on tarkoitus käväistä silloin tällöin näyttelyissäkin, ja kummallekin on kaavailtu jonkin sortin siitosuraa. Parhaillaan kyseiset isot ipanat ovat taas maitobaarissa. Iida ei ole vieroittanut niitä yhtään! Miun superkollit Onni (lilatabby) ja Otto (suklaatabby) ovat vielä kotia vailla. Onni on kehräävä pikkumies, jolla on ihanat siniset silmät ja hassu nassu. Otto on iso mammanpoika, joka huutelee, kun haluaa huomiota ja kipittää sitten kiireesti syliin. :) Jos miulla ois oma iso talo, niin pojat taitaisivat jäädä kotiin. ;)

Ansku, Aapelin sisko, on kasvatellut mahaansa mukavaan tahtiin. Pitääkin seuraavaksi ahtaa mamma koriin ja punnita se, veikkaan painonnousun olevan nyt kilon luokkaa. Sydänyön suklaisten E-pentujen pitäisi syntyä viikon päästä! Sitä odotellessa...

Kommando, Sirunakin tunnettu "Pata Rouva", mustavalkoinen villahousuinen maatiaisrouva, on taas metsästellyt villasukkia. Niitäkin pitäisi lähteä taas Sirun perässä poimimaan ja laittamaan takaisin kaappiin, jotta Siru voi metsästää ne sieltä uudestaan...

Kurrää! Kuten Sirkku da Action Cat sanoisi.