26.11.2009

Pikkupojat 5 viikkoa!

Roni, Riku, Remu ja Rane täyttivät eilen 5 viikkoa. Koko porukka on jo pidentänyt seikkailuretkiään. Tänään on tutustuttu huolella takka- ja kodinhoitohuoneisiin. Ruoka katoaa lautaselta hyvää vauhtia, nämä ovat kyllä olleet älyttömän helppoja opettaa kiinteälle ruualle. Vessakäyttäytymisenkin oppivat todella nopeasti. Eipä ole muualta tarvinnut pennun jätöksiä siivota. Tänään naperot saivat myös ensimmäisen loishäätönsä, mikä sekin tapahtui aika helposti. Iidan pennut viskelivät kyllä päätään siihen malliin, että varmasti puolet lääkkeestä päätyi ihan muualle kuin mahaan, mutta Anskun naperot taisivat niellä kyllä suurimman osan.

Kaikilla naperoilla näyttäisi olevan valkoista ihan mukavasti. Roni ja Remu saattavat olla ihan näyttelytasoisiakin, kunhan vähän kasvavat vielä, niin sekin varmistunee. Rikun toinen kiila on vähän kapea, mutta voi sitäkin näyttelyttää. Ellei se kiila nyt jonnekin sitten katoa. ;) Ranella on kai myös ihan ok sukat ja kiilat, mutta sen "vähäkarvainen" nenukki vähän mietityttää. :D Se on koko ajan muita jäljessä pörröisyyden suhteen, joten ehkä ne kunnon karvat kasvaa vielä nenuunkin.

18.11.2009

E-pojat 4 viikkoa!

Anskun vauhtivekarat täyttivät tänään 4 viikkoa. Nämä naperot olivat pieniä syntyessään, mutta nyt niiden painot ovat samaa luokkaa kuin aiempien pentujemme painot tässä iässä. Siinä missä Iidan lapset olivat harvinaisen hankalia saada syömään kiinteää ruokaa (ne syleksivät ruuan pois suustaan monta kertaa, ennen kuin suostuivat nielaisemaan sen), vetävät nämä nyt jo RC:n pentujen märkäruokaa ihan innoissaan. Toissapäivänä pistin kullekin pienen nokareen suuhun ja nehän saivat heti juonen päästä kiinni! Etenkin Riku, Remu ja Roni painavat heti lautaselle, kun sille laittaa ruokaa. Remu mutusteli tänään jo Babycat-raksujakin. Ei mitään eilisen teeren poikia siis!

Jalatkin on nyt löydetty alle. Remu ja Rane valloittivat eilen varsin lyhyessä hetkessä sekä olohuoneen, ruokailutilan että keittiönkin. Nähtiinpä Remu tänään viipottamassa maha maata viistäen eteisen kynnyksellekin asti. Ja montakos päivää nämä ovat nyt tassutelleet laatikon ulkopuolella... Tämän viikkoa. Että sellaisia kakaroita. Vanhemmilla kissoilla vaan villahousut viuhuvat, kun kipittivät pienempien perään. Hoitotäti Misti on alkanut taas osoittaa kiinnostusta pentuja kohtaan. Eilen se jo yritti leikkiä yhdellä. Ja joo. Ihan oikea sanamuoto tuo "yhdellä". Kun pennuista ei vielä ole Mistille leikkikaveriksi, niin Mistin mielestä niitä voi sitten käyttää leluina. Ansku ei ole vielä menettänyt hermojaan innokkaaseen hoitotätiin.

Sukkien ja kiilojen rajoista alkaa saada jo jotain selvyyttä. Ainakin Remun ja Rikun sukkia ja kiiloja ehdin tänään kuvaussession (tarvitseeko muuten mainitakaan, etteivät pennut oikein malttaneet pysyä aloillaan??) aikana tihrustella. Rikulla on hyvät sukat ja toinen kiila, toinen kiila on vähän kapeampi ja matalampi, mutta nähdäkseni se toinenkin kiila on siellä olemassa, joten ihan ok! Remulla sen sijaan on hienot sukat sekä edessä että takana ja kunnon kiilatkin. Nyt kun vielä näkisi, ettei sille kehity etukiiloja, mutta niitä saanee odotella vähän pidempään. :) Pitänee yrittää tihrustella muidenkin tassuja vähän tarkemmin.

16.11.2009

Näyttelytähtiä.

Eilen kotiuduimme Kuopion näyttelyistä. Oli kyllä mukava viikonloppu, vaikka väsyttämäänhän se aina pistää. ;) Pikkukissatkin käyttäytyivät oikein hienosti ja reippaasti, vaikka ilmastointilaite hurisikin aika kovalla. Joten ylpeä voi olla ihan aiheesta!

Tuloksina näyttelyviikonlopulta: IC Lirukallion Cuumaa tuhkaa SBI g la CAGCIB ja su CAGCIB, GIC Sydänyön Arvokkain Aarre SBI a la CAGCIB ja su GIC, Sydänyön Ciccurancäccyrä SBI f la CAC NOM ja su CAC BIV, Sydänyön Demonized SBI b 21 la ja su EX 1 ja Sydänyön Dying In Your Arms SBI b 21 la EX 1. Ja Mistillä oli siis jopa kaksi kilpailijaa samassa luokassa ja molempina päivinä nuori neiti veti pisimmän korren!

Pikkupennutkin ovat kunnostautuneet, eri saralla tosin. Nyt osataan jo kavuta pentulaatikosta lattialle. Aina ei tosin sellainenkaan huvita, varsinkaan, jos massu on täynnä mamman maitoa. ;)

12.11.2009

E-pennut 3 viikkoa!

Anskun pojat ovat jo ehtineet kolmen viikon ikään! Nyt ne ovat jo kovin seurallisia ja tunnistavat ääneni. Heti kun tulen pentulaatikon ääreen ja juttelen niille, niin alkaa kova huutaminen ja pienet kipittää äänen suuntaan. Roni oli pari päivää sitten jo kavunnut laatikosta pihalle, eivät varmaan enää kovin kauaa pysy tuolla. Siinä on sitten Anskulla vahtiminen.

Pikkuhiljaa alkaa naperoilla sukkia erottaa. Rikulla ainakin erottuu etusukat tietyssä valossa ja toinen takakiila näkyy ihan selkeästi. Toista odotan jännityksellä, että onko siinä kiilaa vai ei. Toivotaan, että edes jonkinmoinen kiila siinäkin tassussa olisi. Riku on varmaan pojista se, jonka haluan sijoittaa, kunhan vaan molemmat kivekset laskeutuvat. ;) Eli jos jotakuta kiinnostaa kollipojan sijoitus, niin yhteyttä allekirjoittaneeseen! :)

Riku 3 viikkoa.

10.11.2009

Ahkerat apurit.

Allekirjoittaneeseen on iskenyt käsityövimma, ja sama virus näyttää tarttuneen kissoihin. Kuinka yllättävää. Kissat ovat auttamassa, kun neulon villasukkia tai lapasia, pureksivat virkkauslankaa, kun virkkaan paloja päiväpeittoon, syövät langan ompelukoneesta ja ottavat näyttelyverhojen nauhat omiin leikkeihinsä. Etenkin Misti ja Siru ovat olleet ompelutöissä auttamassa, mutta myös Elli on käynyt maistelemassa lankoja. Siru on välillä rosvonnut keskeneräisen työnkin, ja sitten olen saanut etsiä kadonnutta sukkapuikkoa hetken aikaa ja kirota kattia, kun poimin pudonneita silmukoita. Mutta olenpahan oppinut piilottamaan käsityöni, kun lopetan niiden väkertelyn siltä erää. Eilen oli kyllä Misti niin innokkaana auttamassa, kun ompelin Ossin näyttelyverhot valmiiksi, että aikaa kului "vähän" ylimääräistä, kun kissaa sai nostella vähän väliä pois ties minkä langanpätkän kimpusta. Mutta nyt on kissojen näyttelyverhot kaikkine osineen kunnossa, joskin Nupun verhot saivat pikantin säväyksen, kun silitysrauta päätti vuorostaan ryhtyä temppuilemaan. Mutta jospa se tuo vaikka vain onnea! :D

Anskun pienet pojat täyttivät viime viikolla jo kaksi viikkoa. Kaikki ovat suklaanaamioita ja niin suloisia palleroita että! Roni kapusi jo eilen pois pentulaatikosta, ja muutenkin niitä alkaa jo kiinnostaa muukin kuin maitobaarissa oleskelu. Ne tulevat mielellään seurustelemaan kanssani, kun menen katsomaan niitä. Siellä sitä sitten ollaan molemmat kädet kainaloita myöten pentulaatikossa. ;) Ja pienet tulevat ihan viereen pötköttelemään tai kiipeilevät käsivarsien yli ja katsoa tapittavat nappisilmillään, joiden katse ei tunnu oikein kiinnittyvän vielä mihinkään. Eihän tässä mene enää kauaa, kun ne jo viipottavat ympäriinsä ja kuuluu taas parkettilattialta tuttu "läpä-läpä".

Tällaisia pieniä kavereita meillä lyllertää pentulaatikossa.

2.11.2009

Onni muuttaa!

Aapelin ja Iidan viimeinenkin lapsukainen muuttaa tänään uuteen kotiin. Onni muuttaa Kontiolahdelle veljensä Oton kaveriksi, joten parempaa kotia ei olisi voinut löytyäkään! Olen niin onnellinen, että veljekset saavat yhteisen kodin, tämähän on ihannetapaus! :) Pojilla tulee varmasti olemaan niin hauskaa yhdessä ja omistajalla mukava seurata lapsukaisten yhteisiä touhuja.