Iloa ja surua.

Valitettavasti Misti menetti pienokaisistaan ensimmäisenä syntyneen pojan tiistai-iltana. Pienen paino ei lähtenyt nousemaan, siitä ei vain ollut elämään. Mutta nyt pieni on aina vahva ja terve. Onneksi kaksi jäljellä olevaa pentua, tyttö ja poika, ovat ruvenneet kasvamaan hyvin ja ovat todella tomeria ja terhakoita. Pennut ovat aina menossa tissille, kun mamma vain menee pesään ja nopeasti löytävätkin tiensä nisille. Pentujen Nuppu-mummi (GIC Sydänyön Arvokkain Aarre, SBI a) osallistuu edelleen aktiivisesti pentujen hoitoon, ja Mistin ollessa pois pesästä, Nuppu pitää huolen siitä, että vauvoilla on lämmin. :) Alla olevassa kuvassa toinen pennuista nukkuu Nupun selän päällä.

Pennut ovat alkaneet saada vähän väriä nassuunsa ja korviinsa. Tyttö on ruskea- tai sinikilppari ja poika sininen tai ruskea. Pienet harjoittelevat jo kovasti kehräämistä, ja ainakin toinen niistä on jo onnistunut mönkimään pesästä muuhun osaan pentulaatikkoa. Ja onpa se sitten onnistunut kiipeämään takaisinkin. Misti haluaisi aamuyöstä aina siirtää pentunsa sänkyyn ihmisten seuraan. Tämä johtunee lähinnä siitä, että Misti haluaisi olla sekä ihmisten että pentujensa lähellä. Ainakin se kehrää todella tyytyväisenä, jos sitä jaksaa mennä silittämään joksikin aikaa, kun se imettää pentujaan pesässä.